KirjoittaminenSuomeksi

Kirjoittajille: tyyli ja kirjoittajan ääni

Syyskuu taipuu puiden oksien lailla lokakuun tieltä ja on aika antaa tämän kuukauden kirjoitusvinkit, joilla voit etsiä uusia näkökulmia tekstiisi!

Oletan, että jos olet tullut tämän blogin pariin, olet luultavasti harrastanut kirjoittamista jo jonkin verran, tai olet ainakin tietoinen tarinan teknisistä elementeistä, esimerkiksi juonesta. Jos olet aloittamassa vasta harrastustasi, hyödyt luultavasti näistä harjoituksista enemmän, jos käyt lukemassa ensin hieman teoriaa kirjoittamisesta, esimerkiksi Natalie Goldbergin suositut kirjoitusoppaat ovat oivallista lukemistoa kirjoittamista harrastaville, ja myös monilta kirjailijoilta, kuten Ilkka Remekseltä, löytyy haastatteluja tai kirjoituksia työhönsä liittyen. Henkilökohtaisista suosikeistani suosittelen Stephen Kingin kirjaa Kirjoittamisesta, joka avaa viihdyttävästi hänen matkaansa ja oppejaan kirjoittajana, sekä –  jos luet mielelläsi myös englanniksi – spefin kirjoittajille varsinkin suosittelen ehdottomasti Jeff VanderMeerin kutkuttavaa Wonderbook: The Illustrated Guide to Creating Imaginative Fiction –kirjoitusopasta. Kaikista näistä saat tarpeistoa paitsi tarinan rakentamiseen, myös sen peruselementtien variointiin haluamallasi tavalla.

Seuraavat pohdinnat on luotu olettaen, että olet joko keskellä ensimmäisen version kirjoittamista tai jo valmiin version editoimista tai uudelleenkirjoittamista. Toivonkin, että sen sijaan, että keskittyisit koulumaisesti toteuttamaan harjoitteita sellaisenaan, keskitytkin soveltamaan haasteita ja esittämiäni kysymyksiä oman tekstisi kautta.

Tässä kuussa aloitamme alkuverryttelyillä, ravistelemme harteita ja raajoja ottamalla pohdinnan alle kirjoittamisen ehkä mystifioidunkin peruselementin, joka näkyy kuitenkin jokaisessa tekemässäsi sananvalinnassa: tyylin.

Tyyli – se yksi ja ainoa?

Tyyli määritellään usein kirjoittajan valintojen summaksi, kärjistetysti tavaksi käyttää sanoja ja rakenteita ja jopa tarinan elementtejä itselleen tyypillisellä tavalla. Lähes jokainen kirjoittaja on varmasti kuullut puhuttavan ”kirjoittajan äänestä”. Usein ilmaus antaa olettaa, että kirjoittajan tyyli on jotain, mikä on jokaisen oma, se tulee itsestään ja synnynnäisesti –  se on vain ”löydettävä”. Löytäminen edellyttää kuitenkin pitkällistä kokeiluprosessia, itseä miellyttävien ratkaisujen etsimistä, ja niinpä tämänpäiväinen kirjoitus keskittyykin haasteisiin, joilla voit ravistella itseäsi irti totutuista kaavoista ja suunnata tietoisemmin ja konkreettisin askelin kohti tyyliä, joka sopii juuri sinun tekstiisi – ja jota voit muunnella tilannekohtaisesti niin halutessasi.

Tyyli, kun kohdeyleisö on…

Käsikirjoituksen ensimmäistä versiota työstävä kirjoittaja pohtii toisinaan, kenelle tarkalleen hänen romaaninsa markkinoitaisiin, jos se otettaisiin jonkin kustantamon kustannusohjelmaan. Toisille asian pohtiminen voi tuntua jopa ilmaisua rajoittavalta tai hätiköinniltä. Toisaalta tulevasta julkaisusta haaveileminen voi antaa kirjoittamiseen lisää intoa ja rohkaista jatkamaan rakasta harrastusta. Joka tapauksessa, olitpa päättänyt kirjoittaa julkaisutoive tavoitteenasi tai vain itsellesi omaksi iloksesi, tyylisi tietoinen työstäminen on vain seuraava askel siitä muokkaamisesta, jota teet tiedostamattomasti. Kohdeyleisön identiteetti vaikuttaa kirjoittamisen normien ja konventioiden kautta lukijoihin salakavalasti, niinpä niistä kannattaa olla tietoinen. Otetaanpa esimerkki:

  1. Olet ehkä lukenut J. K. Rowlingin Harry Potter ja viisasten kivi -romaanin? Kirja alkaa luvulla, jossa Harry toimitetaan vauvana sukulaisilleen kasvatettavaksi tämän vanhempien kuoltua Voldemort-velhon hyökkäyksessä. Luvussa esitellään velhoja, noitia, taikaesineitä – jopa lentävä moottoripyörä. Lue tämä ensimmäinen luku ja pohdi sen jälkeen seuraavia kysymyksiä:
    1. Mistä tiedät lukemasi perusteella, että kyseessä on lastenkirja?
    2. Miten muuttaisit tekstin nuorille aikuisille sopivaksi?
    3. Entä muuttaisitko tekstiä, jos lukijakunnaksi olisi tarkoitettu aikuiset lukijat?

Muista olla puuttumatta vielä kysymykseen kirjan genrestä. Pohdi kirjailijan tekemiä ratkaisuja vain kohdeyleisön näkökulmasta!

Tai…

  1. Ota mikä tahansa romaani hyllystäsi. Lue sen ensimmäinen luku ja pohdi yllä olevien kysymysten avulla, miten luvun kirjoitustapaa muuntelemalla saisit kohdennettua tekstin eri tavalla.

Jotta saisit haasteesta parhaan mahdollisen hyödyn, vertaa kysymyksiä ja vastauksiasi omaan tekstiisi. Mitä tekisit toisin jos kohdeyleisösi vaihtuisi? Vai muuttaisitko mitään?

Tyyli, kun genre on…

Käsikirjoitusta työstävä kirjoittaja osaa yleensä sanoa intuiivisesti, usein jo varsinaisen tarinaideansa perusteella,  mitä genreä hänen tarinansa edustaa ainakin pääpiirteissään. Avaa tekstisi ja pohdi edellisen haasteen pohjalta, mitä muuttaisit tekstissäsi, jos se olisikin…

  1. dekkari
  2. scifiä
  3. fantasiaa
  4. kauhua
  5. chick-litiä
  6. historiallinen romaani

Muuttaisitko esimerkiksi tekstisi aloitusta genren mukaan? Miksi? Miksi et? Kokeile ja leikittele joko ajatuksissasi tai konkreettisesti paperilla, millaisia eroja kerrontaasi syntyy tekstissäsi, jos tarinan genre olisikin toinen.

Tyyli, kun kertojasi on…

Tyylistä puhuttaessa keskitytään yleensä kirjoittajaan, vaikka todellisuudessa tyyli edustaa kertojasi ääntä, tapaa jolla hän selostaa tapahtumia niiden ulko- tai sisäpuolelta. Kirjoitat siis aina jossakin roolissa. Jotta voisit ravistella kertojaääntäsi uuteen muotoon, kokeile erilaisia rooleja. Miltä tarina kuulostaisi päähenkilön vihamiehen äänellä kerrottuna? Entä miten tarinan kerrontatapa muuttuisi, jos tarina välitettäisiinkin lapsen tai vanhuksen silmin? Kertojia pohdin erillisessä postauksessa syksyn kuluessa, mutta lienee jo tässä vaiheessa hyvä miettiä myös sitä, mitä tyylille tekee se, jos kertojasi onkin epäluotettava. Miten ilmaisisit tyylissä kertojasi epäluotettavuuden? Vai ilmaisisitko sitä lainkaan?

Pohdi, miten kertojaääni muuttuu, ja vaikuttaako se kirjoitustyyliisi. Mitä uutta näkökulman vaihto tuo tarinallesi?

Tyyli, kun tavoitteesi on…

Kirjoitustyyliisi vaikuttaa edellä mainittujen tekijöiden lisäksi se, millaisen vaikutelman haluat lukijalle synnyttää – onhan tämä tavoite osa edeltäviä osatekijöitä. Maria Peura kirjoittaa romaaninsa hyvin kielivetoisesti, tunnelmia aktiivisesti ja tietoisesti luoden. Hänen kirjansa synnyttävät usein tunteen kielen luomasta kuplasta, jonka sisäpuolelta kirjan tapahtumia tarkastellaan erottavan kalvon lävitse. Teoksessaan Vedenaliset Peura johdattaa lukijan maailmaan, jossa ei voi olla ikinä varma, mikä on pelkkää unikuvaa, mikä vertauskuvin kerrottua todellisuutta.

”Susi ulvoi nälkäänsä unen sisällä. Se ahmi rannassa kalanperkeitä, repi kynsillään rikki muikkuverkkoja. Kalastajaisä kieltäytyi heräämästä. Pian oli hengenvaarassa kalastajalauma. Verkot oli kytketty isän verisuoniin. Kun ne menivät solmuun, tukkeutuivat kalastajaisän suonet, muutoin niin notkeat, kalanrasvan vuoraamat, hereästi verta juoksuttavat. Hengissä säilyäkseen tuli verkoista huolehtia, tunkeilijoita vastaan tuli käydä pelotta.” – Maria Peura, Vedenaliset. Teos, 2008, s. 99.

Kun pohdit, millaista tyyliä tarinasi välittäminen haluamallasi tavalla vaatii, ajattele kokonaisuutta ja tekstisi välittämää viestiä.

Mitä enemmän maltat leikitellä tekstilläsi jo alkuvaiheessa, sitä paremmin pääset selville siitä, mitkä ratkaisut toimivat kokonaisuuttasi ajatellen. Kun olet valinnut tavoittelemasi tyylin, on helpompia siirtyä esimerkiksi henkilöhahmojen henkiin herättämiseen käsikirjoituksen sivuilla.

Lokakuussa blogi kääntää katseensa NaNoWriMoon, marraskuussa järjestettävään vuotuiseen the National Novel Writing Month -tempaukseen, sekä sen inspiroimana vinkkeihin, joiden pohjalta kuukauden mittainen romaaninkirjoituspuristus saattaa tuntua hiukan helpommalta. Nähdään siis lokakuussa!

Save

Save

Save